olen Juntusen Merja ja toimin Helsingin Diakoniaopistossa, toisen asteen ammatillisessa koulussa, verkkopedagogina. On ollut mahtavaa lueskella kurssin tuotoksia, kun pääsen liittymään kurssille ja kurssikummiksi näin opiskelu jo ollessa käynnissä. Minustakin on mainio ajatus tämmöisen uudenlaisen työskentelytavan kokeilu ja uskon, että opimme paljon toinen toisiltamme. Olen Annen opiskelutovereita Helsingin yliopistosta. Pääaineenani luin aikuiskasvatustiedettä, sivuaineet painottuvat tietotekniikaan ja tvt:n opetuskäyttöön sekä työpsykologiaan ja johtamiseen. Valmistuin viime keväänä. Ikää minulla on 27 vuotta ja vapaa-aika kuluu muun muassa ulkoilun ja urheilun parissa. Rentoudun lukemalla ja soittamalla pianoa. Työn ja vapaa-ajan raja on minulla häilyvä, myös kotioloissa tulee puuhattua koneella.

Olen aina tykännyt työskennellä tietokoneella. Aloitin tietokonepeleillä 80-luvun puolivälissä ja, kiitos äitini, joka hankki meille kotiin PC:n vuonna 90, olen kirjoittanut, piirtänyt ja “värkännyt” koneella kaikenlaista lähestulkoon koko ikäni. Internetin ihmeelliseen maailmaan tutustuin lukioiässä 90-luvun puolivälissä, kun mainio matematiikan ja fysiikan opettajamme Jussi Juntunen päätti liittää Suomussalmen lukion osaksi “tiedon valtateitä” ja saimme sähköpostin ja netin käyttöömme.

Olen siis opiskellut ja opettanut verkossa ja erilaisia tietoteknisiä vimpaimia käyttäen varsin paljon. Ensimmäiset verkko-opiskelukokeilut oli minulla joskus 90-luvun loppupuolella. Verkkopedagogin työhöni kuuluu meidän opettajien tukihenkilönä toimiminen. Välillä kysymykset ovat varsin teknisiä, miten oppimateriaali oppimisympäristöön viedään tai kuinka saan kuvan muokattua, toisinaan ratkomme yhdessä erilaisia pedagogisia kysymyksiä. Ammattiin opiskellessa verkko-oppimisympäristöä käytetään esimerkiksi työssäoppimisjaksojen tukena varsin paljon. Tietotekniikan lisäksi olen kiinnostunut muun muassa siitä, miten ihminen oppii ja millaista olisi laadukas ja hyvä opettaminen, joten on tosi mielenkiintoista olla mukana tällä kurssilla.

Palataan!

Hienoa päästä mukaan tällaiselle täysin uudenlaiselle opiskelijoiden, opettajien ja meidän muiden tvt:n opetuskäytöstä kiinnostuneiden kummien yhteisfoorumille. Työskentelen Opetushallituksen lukioyksikössä etä- ja verkko-opetuksen sekä toisen asteen koulutusyhteistyön kehittämistehtävissä. Olen ollut OPH:ssa syksystä 1997 asti, jolloin aloimme kehittää etälukiotoimintaa Suomessa. Parhaillaan on menossa “Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot” – ESR-hanke, josta vastaan täällä OPH:n päässä. Kovin intensiivisesti en varmaankaan ehdi olla tällä kurssilla mukana, mutta yritän kuitenkin vierailla täällä “kummittelemassa” aina silloin tällöin. Yritän myös vastata pikaisesti kaikkiin minulle tuleviin viesteihin. Tsemppiä teille kaikille opiskelijoille ja Annelle kurssin vetäjänä! Tästä tulee mielenkiintoista.

Tietokonekammon sain ensimmäisen kerran Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 1976. Parannuin siitä vasta kymmenen vuotta sitten, kun ostin itselleni Macin. Verkko-opetusta liki tulin viime vuosituhannen lopulla, kun suoritin Helsingin ja Turun yliopistojen täykkärien yhdessä järjestämän kurssin Oppimateriaalin tuottaminen avoimiin oppimisympäristöihin.

Oikeastaan minulla ei tuon kurssin lisäksi ole ollenkaan kokemusta verkko-opetuksesta. Muusta verkkohuuhailusta sen enemmän! Pari vuotta sitten hurahdin blogien seurailuun ja omaa (semianonyymiä) blogiani olen pitänyt vähän toista vuotta. Olen totaalisen hurmastunut blogien yhteisöllisyydestä, ja haluaisin jotenkin saada edes murusen niiden spontaanista vuorovaikutuksellisuudesta siirretyksi verkko-ohjaukseen tulevilla verkkokursseillani.

Joita siis aion toteuttaa Heliassa opettajaopiskelijoille. Niiden on kyllä tarkoitus olla huomattavasti simppelimpiä kuin tämän teidän megalomaanisen monimuotoisen kurssinne. Mut hei, kohderyhmänä ovatkin opettajaksi opiskelevat aikuiset, joiden netin hupikäyttöosaaminen on selkeästi niukempaa kuin keskimäärisen 18-vuotiaan!

Tällä pedagogisella kurssilla väijyn kulisseissa, paitsi jos sattuu niin, että pääsen hetkeksi juttelemaan teille TATTI-manifestistani, jonka päälle oma opettajuuteni on rakentunut jo 20 vuotta!

Mielenkiintoista matkaa! (ja koska niin monet sitä tuntuvat toivovan: let’s hope, että tästä on jotain hyötyä myös kirjoituksissa!)

Olen 28-vuotias. Luin yliopistossa historiaa pääaineena ja kokeilin historian opettajan hommaa jonkun aikaa. Liitutaulu ja karttakeppi eivät inspiroineet niinpä innostuin vielä opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Niiltä teiltäni päädyin Kotkaan opettajien tieto- ja viestintätekniikan tukihenkilöksi. Nyt matkani jatkuu Tampereelle, mutta mielenkiinnolla seuraan tämän kurssin etenemistä ja autan parhaani mukaan.

Vastaan mielelläni kysymyksiin ja käyn aina silloin tällöin vilkaisemassa tämän kurssin sivuja.

Olen Opetusalan koulutuskeskuksen suunnittelija Marko Lahtinen ja minun työni on suunnitella opettajille täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Siinä onkin hommaa. Monet vähän pelkäävät koneita ja uusia työtapoja, jolloin mahdollisuudet näyttäytyvät uhkina. Sitten on niitä -kuten Anne- jotka käyvät koulutuksissa, ajattelevat ennakkoluulottomasti ja keskustelevat ihmisten kanssa. Silloin syntyy tämän kurssin kaltaisia innovaatioita. Hienoa päästä mukaan tekemään jotain uutta. Koulutustaustaltani ole kasvatustieteilija, nuorisotutkija ja opettaja. Käyttäkää minua hyväksenne jos vain voin auttaa. Vastaan sähkäposteihin ja voin tarvittaessa osallistua Skypeistuntoihin tai chattiin jos aika sovitaan etukäteen. Te opiskelijat voisitte auttaa myös minua. Mitä täydennyskoulutusta teidän opettajille pitäisi järjestää? Miten opettajat saisi ymmärtämään nuorten mediakulttuuria ja jopa käyttämään sitä hyväksi oppimisessa?

Olen Marjo, kohta 18-vuotias ja Miehikkälästä kotoisin. Abivuosi on juuri meneillään Haminan lukiossa, ja valitsin tämän kurssin lähinnä ylioppilaskirjoituksia ajatellen, ja ihan vain uutta oppiakseni. Aikani kuluu kotona hevosia hoitaessa, tallilla ja ratsastuslenkillä opiskelupaineet unohtuvat.Lukeminen ja musiikki ovat myös minulle tärkeitä. Haaveissa on aina jokin uusi matkakohde ja tulevaisuuteen kuuluu toivottavasti mm. kielten opiskelu yliopistossa. Odotan innolla kurssin alkua, erilaista opiskelutyyliä on hauska kokeilla. Nähdään!

Tämä kurssi herätti kiinnostukseni heti siitä kuultuani. Valitsin sen siis mielenkiinnosta ja ajattelin sen auttavan psykologian kirjoituksissani sekä mahdollisesti myös tulevissa opinnoissa. Vaihtelu olisi myös mukavaa ainaiselle tunneilla istumiselle.

Olen Petra, melkein 18-vuotias lukio-opiskelija ja kotoisin Miehikkälästä. Opiskelun lisäksi puuhailen mahdollisimman paljon urheilua ja siihen ne harrastukset sitten jäävätkin. Tällä hetkellä koulu vie paljon ajastani, mutta töitä olen tehnyt jonkin verran koulun ohella (lomittajana sekä insinööritoimiston apulaisena). Pyrkimys olisi lukion jälkeen luultavasti yliopistoon matematiikkaa lukemaan ja ehkäpä sen opettajaksi. Nyt kuitenkin yritän vain löytää aikaa kirjoituksiin lukemiselleni, vaikka valitettavan usein esteenä onkin väsymy..laiskuus